Ryöstön jälkeen pari päivää meni asioiden hoitamisessa. Uuden passin saaminen Perusta meni yllättävän kivuttomasti ja onnistui parissa päivässä. Tämän jälkeen oli aika palata normaaliin matkustamisen arkeen ja tutustua Ecuadoriin ja Quitoon.
Yksi Ecuadorin tavoitteistamme oli valloittaa 5897 metriä korkea Cotopaxin vuori. Cotopaxi on yksi maailman korkeimmista aktiivisista tulivuorista. Sairasteluni jatkuessa kävin Quiton sairaalassa ja minusta löydettiin jälleen matoja ja loisia. Olo ei ollut loistava, mutta silti halusin lähteä toteuttamaan Cotopaxin valloitusta. Päätimme ottaa riskin ja suunnata vuorella, vaikka sen valloittaminen onkin erittäin rankka suoritus fyysisesti. Huipulle nousu vie keskimäärin kahdeksan tuntia henkilöltä, joka on hyvässä kunnossa. Suurin osa kiipeilijöistä ei pääse huipulle asti. Olosuhteet ovat erittäin äärimmäiset johtuen lähes kuuden kilometrin korkeudesta, jäätävästä kylmyydestä, hapen puutteesta sekä jäästä ja lumesta. Viimeisin kahdeksan tunnin nousu aloitetaan puolilta öin pimeässä, jotta alas päästään ennen kuin aurinko alkaa sulattamaan jäätä. Aikaa kiipeämiseen ei siis ole rajattomasti. Olin kipeä, mutta päätin, että yritetään valloitusta. Näin jälkeen päin täytyy todeta, että onneksi sattuma puuttui peliin ja emme saaneet varattua retkeä heti päätöksen tehtyämme. Myöhemmin sain lisää järkeä päähän ja tajusin, että kovasta halusta huolimatta Cotopaxin valloitusta on siirrettävä siihen kun olen täysissä ruumiin ja sielun voimissa!
Quitossa kiertelimme vanhaa kaupunkia, joka on Unescon World Hertitage-kohde. Vanha kaupunki tunnetaan mukulakivikaduistaan ja värikkäistä rakennuksistaan. Menimme kaapelihissillä ihailemaan kaupunkia korkeuksista. Quiton kaapelihissi on maailman toiseksi korkein, se nousee peräti 4000 metrin korkeuteen. Kädet hikosivat siihen malliin kaapelihissin kyydissä, että vannoin ja vakuutin tämän olevan matkamme vihoviimeinen näköalahissi. Ne eivät vaan ole minun juttu.
Teimme päiväretken San Antoniossa sijaitsevaan Mitad del Mundoon eli maailman keskipisteeseen päiväntasaajalla. Kyseinen keskipiste mitattiin ja määriteltiin 1700-luvulla. Mitad del Mundossa on mm. 30-metrinen monumentti maailman keskipisteen johdosta ja se on suosittu turistinähtävyys, vaikka nykymittausmenetelmien valossa maailman keskipiste sijaitseekin itse asiassa 240 metrin päässä. Vierailimme alueella etnografisessa museossa, jossa tutustuimme Ecuadorin alkuperäiskansojen historiaan ja kulttuuriin.
Cotopaxin valloituksen jäädessä toistaiseksi haaveeksi päätimme koettaa päästä ihailemaan vuorta edes välimatkan päästä. Cotopaxin valloittaminen tai sen näkeminen edes kauempaa on usein haastavaa johtuen säästä. Pilvet ja sumu peittävät vuoren todella usein. Näin kävi myös meidän ollessa alueella. Menimme päiväksi ratsastamaan Cotopaxin ja muiden tulivuorten lähistölle. Sää oli kuitenkin sateisen sumuinen - Cotopaxi jäi näkemättä. Saimme kuitenkin ihailla muuten kauniita maisemia hevosen selästä neljän tunnin ajan. Oli oikein mukavaa ja tervetullutta vaihtelua päästä pois kaupungista luonnon pariin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti