Lentomme El Calafatesta Buenos Airesin kautta Rio de Janeiroon oli jäätävän kylmä. Lämpömittarimme näytti reilua kymmentä astetta, mutta lentoemäntien mukaan asialla ei voinut tehdä mitään. Lennon kruunasi se, että Buenos Airesissa huomasimme jälleen kerran rinkkojemme hajonneen. Mikä ihme noita lentoyhtiöitä oikein vaivaa kun matkatavarat on niin kovin vaikea saada ehjänä perille?
Aamun valjettua suunnistimme Copacapanan ja Ipanaman ranta-alueelle etsimään hotellia, kaikki tuntuivat olevan täyteen buukattuja. Juha jäi etsimään hotellia netistä ja minä kiertelin katuja vapaata hotellia etsien. Nettietsintöjen perusteella tiesimme, että Rio de Janeirossa on paljon Vain aikuisille-hotelleja. Etsintäkierrokseni aikana eksyin hotelliin, josta sain hieman oudon fiiliksen. Kolmannen huutelen jälkeen sain respan työntekijän hereille. Hän ei osannut englantia, mutta pyysi minua katsomaan huonetta. Outo fiilikseni jatkui edelleen. Huone näytti siistille, mutta... Mietin viitsinkö katsoa kattoo vai en. Katsoin ja sieltähän se peili löytyi näiden Vain aikuisille mainostettujen hotellien tapaan. Samalla hetkellä respan työntekijä alkoi selittämään ilmaisista pornokanavista. Juu ei, pikainen kiitos ja äkkiä ulos hotellista. Usean tunnin etsimisen jälkeen löysimme todelle kivan hotellin, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.
Tutustuimme Copacapanan ja Ipaneman ranta-alueisiin. Paikallinen rantapukeutuminen on erittäin rentoa, naisilla lankabikinit ja miehillä pikku-uikkarit. Useat kulkivat myös kaduilla vain nämä pikku-uikkarit suojanaan, hieman oli vaikeuksia tottua tällaiseen. Suomessa pidän junttina henkilöä, joka kulkee kaupungilla ilman paitaa, saati pikku-uikkareissa. Mutta maassa maan tavalla...
Olimme Riossa hieman laiskalla tuulella ja päädyimme ostamaan reissumme ensimmäisen (ja viimeisen) kaupunkikierroksen. Kaupunkikierroksen aluksi nousimme kahdella eri hissillä Pao de Acacar-sokeritolppavuorelle, joka on 396 metriä korkea. Huipulta on hyvät näköalat ympäri Rio de Janeiron. Tämän jälkeen teimme pakollisen katedraalivierailun, ajelimme pitkin kaupunkia ja kävimme tsekkaamassa rakenteilla olevan 2014 jalkapallon MM-kisojen stadiumin. Pysähdyimme myös katsomaan paria nähtävyyttä, joiden sisältö ei selvinnyt kenellekään meistä oppaan kielitaidosta johtuen. Reissuun kuului lisäksi buffet-lounas turistien täyttämässä ravintolassa ja ostosreissu turistirihkama-kauppaan. Edellisessä lauseessa on jo kaksi syytä, miksi emme ole aiemmin olleet emmekä mene jatkossa turistikaupunkikierroksille. Kierroksen päätteeksi vierailimme Christo Redentor-patsaalla, joka on Rion tunnusmerkki. Patsas sijaitsee 710 metriä korkealla Corcovavo-kukkulalla. Patsaalla oli aivan uskomattomat turistijonot, vastaavia jonoja olemme nähneet viimeksi Kiinan turistinähtävyyksille. Kaupunkikierroksen parasta antia olivat australialaiset reissaajat, joka olivat kierroksesta meidän kanssa täysin samaa mieltä - ei enää ja ihanaa kun retki vihdoin ja viimein päättyi!
Seuraavana päivänä jatkoimme meille tutumpaa linjaa eli kaupunkiin tutustumista keskenämme. Vierailimme mm. Escadaria Selaron-portailla, jotka chileläinen taiteitija Jorge Selaron on koristellut maalatuilla, lahjoitetuilla tai hankkimillaan koristeellisilla laatoilla. Kyseiset portaat ovat päässeet mm. Snoop Doggin Beautiful-musiikkivideolle. Lisäksi kiertelimme Rion keskustassa vanhoja rakennuksia ihaillen sekä mm. Lapan ja Santa Teresan -kaupungin osien värikkäitä taloja ihmetellen. Vietimme aurinkoiset ja helteiset päivät Rioon tutustuen. Meidän tarkoituksena oli päästä Rion rannoille chillamaan aurinkoon, mutta säät eivät tätä enää viimeisinä päivinämme oikein suosineet. Tosin ei meillä ollut edes oikeanlaisia uikkareitakaan... :)
Riosta suuntasimme Sao Paoloon, koska sieltä saimme edulliset lennot Manaukseen, Amatsonin äärelle. Ensin vietimme kuitenkin pari päivää kaupunkiin tutustuen ja tietysti äänestimme presidentinvaalimme ensimmäisellä kierroksella Sao Paolon Suomen suurlähetystössä. Sao Paolo ei oikein vienyt meitä mukanaan, mutta pyörimme jonkin verran kaupungissa siihen tutustuen ja tietysti kävimme katsomassa kaupungin kuuluisimman katedraalin. Kirkkokiintiö alkaa olla melkoisen täynnä mutta kummasti niihin aina eksymme kun kohdalle sattuvat.
Pientä ressuväsymystä alkoi olla ilmassa johtuen todennäköisesti siitä, että viime ajat olemme viettäneet vain ja ainostaan suurkaupungeissa - Rio de Janeiro, Sao Paolo ja Buenos Aires.
On aika tehdä jotakin muuta - suuntana seuraavaksi Amatsonin viidakot!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti