Australiasta lensimme Uuden-Seelannin Aucklandiin. Reppureissumme ei ole oikeastaan millään lailla suunniteltu, mutta olimme ajatelleet, ettemme tällä reissulla matkusta Uuteen-Seelantiin. No, toisin kävi. Australiasta lähtevät Etelä-Amerikan lennot tekevät välilaskun Aucklandissa, joten päätimme, että miksikäs ei, tsekataan samalla, miltä Uusi-Seelanti vaikuttaa...
Tiesimme Uuden-Seelannin maahantulon ja karanteenin olevan vähintään yhtä tarkkaa kuin Australiaan matkustaessa. Maahan ei saa viedä esimerkiksi mitään ruokaa, käytettyjä retkeilyvarusteita jne. Australiaan mennessä emme ilmoittaneet käytettyjä vaelluskenkiämme maahantuloviranomaisille, koska ne olivat myös silloin pesun jäljiltä. Tiesimme, että Uudessa-Seelannissa kaikki matkatavarat läpivalaistaan matkustajan läsnäollessa, joten tällä kertaa ilmoitimme kiltisti puhtaat kenkämme, jotta säästyimme sakoilta. Ei olisi ollut kivaa seistä allekirjoitettu lappu kädessä, jossa vakuttaa, ettei käytettyjä kenkiä ole kun ne kuitenkin näkyivät läpivalaisussa. Kuten tiesimmekin, karanteeniviranomaiset olivat oikein tyytyväisiä pestyihin kenkiimme ja saimme samoin tein jatkaa matkaa.
Kuuden kuukauden helteen ja paahteen jälkeen olin toivonut edes yhtä hieman viileämpää päivää. Nyt sain mitä tilasinkin - Aucklandissa satoi vettä ja lämpöä oli noin 20 astetta. Hui, palelee!
Uudessa-Seelannissa tutustimme Aucklandin kaupunkiin (kuvassa), kiersimme kuumeisesti kauppoja etsien toisillemme joululahjoja (tuloksetta), kiipesimme Mt. Edenin uinuvalle tulivuorelle ja kävimme Aucklandin museossa. Mt. Edenin tulivuori on 196 metriä korkea ja sen kraatteri on 50 metriä syvä. Vuoren huipulta oli hyvät näkymät Aucklandin yli.
Aucklandin museo oli erittäin mielenkiintoinen, (liiankin) monen kokoelman kokonaisuus. Tutustimme maorikulttuuriin, Tyynenvaltameren alueen eri heimokulttuureihin, Uuden-Seelannin ja maorien luonnonhistoriaan, tulivuorien historiaan ja toimintaan, valtameren eläimistöön ja kasvistoon, Uuden-Seelannin sotahistoriaan jne jne. Lisäksi tutustuimme Mt. Everestin ensimmäisen valloittajan, uusi-seelantilaisen Sir Edmund Hillaryn kiipeilyvarusteisiin ja lukuisiin kunnianosoituksiin ja -merkkeihin, joita hän on saanut.
Museo oli valtava mutta mielenkiintoinen kokonaisuus, vietimme siellä pari tuntia ja aikaa olisi saanut kulumaan paljon enemmänkin. Maorien ja Tyynenvaltameren alueen kulttuurien tutustumisen lisäksi museon parasta antia oli päästä kokeilemaan, mitä tuntuisi, jos Aucklandissa purkautuisi tulivuori. Museossa oli talo, jossa pääsi elävästä kokemaan "kotonaan" uutisten katsomista tulivuoren purkauksesta, talon tärinää ja sitä, miltä kaupunki näyttäisi purkauksen jälkeen.
Uuden-Seelannin kohokohta oli päiväretki Maorien kulttuurikeskukseen Te Puiaan ja Pohutun kuumalle lähteelle Roturuan kaupungissa. Maorikulttuurikeskuksessa pääsimme seuraamaan maorien perinteistä tanssi-, sota- ja lauluesitystä, tutustuimme heidän perinteiseen kylään ikivanhoine rakennuksineen, ihailimme heidän tekemää taidetta sekä pääsimme seuraamaan heitä puunveiston ja perinteisen ompelun parissa. Lisäksi nautimme kulttuurikeskuksessa perinteisen maorilounaan, hangin. Kulttuurikeskuksen alueella ihailimme Pohutun kuumaa lähdettä täydessä toiminnaan sekä näimme kiehuvia mutalähteitä. (Kuvassa allekirjoittanut harjoittelee maorien perinteistä vihollisen peloittelukeinoa, kielen näyttämistä, maorin kanssa.)
Retkeemme kuului lisäksi vierailu Rainbow Springsin luonnonpuistoon, jossa näimme paljon Uudelle-Seelannille tyypillisiä lintuja ja kaloja. Uudessa-Seelannissahan ei alun alken ollut nisäkkäitä, muut kuin linnut ja kalat ovat eurooppalaisten tuomia. Luonnonpuiston kohokohta oli meille Uuden-Seelannin kansallislinnun, Kiwin, näkeminen. Valitettavasti kyseinen lintu on niin arka, ettei valokuvia saanut ottaa.
Retken päätteeksi vierailimme Waitamon kalkkikiviluolissa. Itse luolat eivät olleet meidän pääsyy tälle vierailulle vaan luolassa asustavat kiiltomadot. Kiiltomadot hohtavat sinisenä pimessä ja näissä kalkkikiviluolissa niitä on tuhansia. Meillä oli Australian Kenneth Riverissä mahdollisuus mennä ihailemaan näitä kiiltomatoja, mutta koska ensimmäinen retkeily-yömme oli niin kylmä ja sateinen, ei allekirjoittanut kyennyt tuntien metsäretkellä illan pimeydessä. Onneksi saimme uuden tilaisuuden nähdä nämä harvinaiset madot, joita löytää vain Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Valitettavasti Kiwi-linnun tavoin kiiltomadot ovat ujoja kameran suhteen eli valossa he lakkaavat hehkumasta - ei kuvia tästäkään luonnonihmeestä.
Ajomatkan aikana pysähdyimme mm. Matamatan kylään, joka tunnetaan myös nimellä Hobbiton. Kylässä on kuvattu Hobitti-elokuva, joka on vasta tulossa teattereihin. Kuskimme kierrätti meitä myös ympäri Roturuaa näyttäen kaikki tunnetuimmat paikat ja muistomerkit.
Koko päivän kestävä automatkan aikana näimme upeita maisemia. Vehreitä laitumia lampaineen ja lehmineen, vihreää luontoa ja tulivuoren nostattamia mäkiä siellä täällä. Tosin maisemat eivät noin kahdeksan ajotunnin aikana juurikaan muuttuneet. Kuten kuskimme aina sanoi "matka jatkuu, mutta maisemat pysyvät samoina".
Roturuan ja Waitamon retkemme oli valmispakettituristiretki, koska emme viitsineet lyhyen visiittimme vuoksi vuokrata autoa. Emme ole olleet tällaisillä retkillä reissullamme ja toivottavasti emme mene pian uudestaan. Retki oli sinänsä ihan ok, vain me ja yksi australialainen tyttö muttamutta... Valmiit aikataulut, suunnitelmallisuus ja turistimeininki ei vaan ole edelleenkään meidän juttu!
Kuten olen aiemminkin maininnut, reissatessakin nälkä kasvaa syödessä. Uusi-Seelanti kaikkine saarineen vaikuttaa todellakin tarkemman tutustumisen arvoiselta. Mutta nyt on aika jatkaa matkaa Etelä-Amerikkaan ja Chileen!
PS. Lentomatka Cairnsista Aucklandiin Air New Zealandin siivin oli tämän reissumme ehdottomasti listaykkönen sarjassa Parhaat lentomatkat. Erittäin tilava kone, superystävällinen henkilökunta, tilavat istuintilat, ruoka oli oikeasti maittavaa, leffat uunituoreita ja lentokone kaikin puolin ehjän ja toimivan oloinen (läheskään aina ei ole näin). Enemmän lisää tällaisiä lentoja, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti