Varanasi - pyhän Gangesin äärellä

Etelä-Intian jälkeen halusin nähdä vielä "aidompaa" Intiaa, joten lensimme Kovalamin rannalta takaisin Pohjois-Intiaan ja Varanasiin. Varanasi on yksi maailman vanhimpia yhtenään asuttuja kaupunkeja ja se on intialaisten pyhäkaupunki. Me matkustimme Varanasiin katsomaan pyhiinvaeltajien rituaaleja ja intialaisten kylpemista Gangesissa ikivanhojen temppelien edessä.

Jo Varanasin lentoasemalla törmäsimme Pohjois-Intiaan tyypilliseen ilmiöön, ukottajiin. Taksinkuljettajat koettivat saada meidät kyytimme yli kolminkertaisella summalla todelliseen hintaan verrattuna. Tähän emme tietenkään suostuneet, sillä tiesimme hinnan tippuvan heti lentoaseman ulkopuolella. Ja näin kävikin, samat taksit tarjosivat kyytiään hieman myöhemmin jo huomattavasti halvemmalla. Emme tosin ukottajien kyytiin lähde, vaan otimme kyydin henkilöltä, joka heti tarjosi reilua hintaa. Lupasin ääneen jo Varanasin lentokentällä, etten hermostu Varanasissa vaikka touhu siellä vastaisikin Delhiä ja Agraa ukotusyrityksiin ja naisen asemaan liittyen. Enkä hermostunut, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos -menetelmä auttoi asiaa kummasti.

Auringon nousu ja lasku ovat parhaita aikoja ihailla Gangesia sekä pyhiä rituaaleja ja ruumiiden polttamista. Vuokrasimme itsellemme veneen ja kuljettajan illaksi, jotta pääsimme ihailemaan joen rannan näkymiä ghatti ghatilta. Ghatit ovat portaikkoja, jotka johtavat Gangesiin. Veneretkemme aikana näimme useiden kymmenien ruumiiden polttamista, Gangesissa kylpijöitä sekä seremonian, joka pidettiin pääghatissa. Seremoniassa pyhät miehet tekivät rituaaleja tulen ja muiden apuvälineiden avulla hindujen monipäiväiseen juhlaan liittyen. Hindut juhlivat ilmeisesti tietyn jumalan puolison vapautumista Sri Lankasta yhdeksän päivän jälkeen, näin ainakin tarina meille kertoi. Tämä juhla täytti Varanasin kadut jumalpatsaista ja juhlijoista monen päivän ajaksi. Juhla huipentui näiden jumalpatsaiden heittämiseen Gangesiin - mistä johtuen hotelliimme ei tullut seuraavana aamuna laisinkaan vettä, patsaat olivat hajoittaneet vesiputket.

Kävimme seuraamassa auringonnousun aikaan pyhiinvaeltajien rituaaleja sekä kylpijöiden  peseytymistä Gangesissa. Gangesin vesi on ruskeaa, täysin sameeta ja siellä lilluu paljon roskia. Itse päätin turvautua hotellin suihkuun ja jätin Gangesissa kylpemisen väliin, tosin sieltä se hotellin vesikin tulee... Intialaiset itse juovat Gangesin vettä suoraan joesta sekä pesevät astiansa ja pyykkinsä joessa. Gangesiin heitetään poltettujen ruumiiden tuhkat ja tunnetusti myös ruumiita, sillä vain miesten ruumiita poltetaan Gangesin ghateissa - mm. pyhien miesten, naisten ja lasten ruumit heitetään Gangesiin polttamatta.

Kävimme seuraamassa ruumiiden polttamista Burning Ghatissa. Näimme kuinka ruumiille annettiin viimeinen kylpy Gangesissa ja kuinka ruumiille juotettiin viimeiset Gangesin vedet ennen polttamista. Ghatissa paloi saman aikaisesti useita kymmeniä ruumiita, joten savun määrä oli aika huima ja se saikin vedet vuotamaan silmistäni. Oli aika siirtyä nuotioiden äärestä shoppaamaan minulle intialaisia mekkoja Suomeen lähetettäväksi. Shoppailun lisäksi vastapainoksi kaikelle pyhyydelle menimme leffaan katsomaan bollywoodia hindiksi.

Pari mielenkiintoista yksityiskohtaa on pakko kertoa. Intian posti on mielenkiintoinen paikka. Halusin lähettää kaksi kirjekuorta Suomeen. Minua pyydettiin odottamaan 15 minuuttia, koska tietokone oli olevinaan kaatunut. Sanoin, etten voi odottaa kauempaa, koska minulla on kiire lentoasemalle. Viidentoista minuutin jälkeen minua pyydettiin uudestaan odottamaan 15 minuuttia. Sanoin, etten suostu siihen, sillä olin juuri hokassut seiniin liimatuista kylteistä, että postin kaikkien työntekijöiden ruokatuntia alkaa vartin päästä ja posti menee kiinni. Vaadittuani palvelua heti tietokoneet yhtä-äkkiä toimivatkin. Pari muuta turistia sanoi olleensa postissa jo kaksi tuntia. Kyse oli ilmeisesti vain siitä, että näitä ulkomaan postituksia ei haluttu hoitaa.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy kerjäämiseen. Näimme kadulla vammaisen kerjäläisen, jolla oli käsi ja suu vinksallaan. Kerjäläinen sai rahaa ja hupsheijakkaa, suussa ja kädessä ei ollutkaan mitään vikaa. Hän jatkoi keskusteluaan tuttavansa kanssa suun liikkuessa normaalisti ja käsikin toimi moitteettomasti. Kaikkea aikuinen ihminen tekeekin rahan eteen.

Intiassa vietetty kuukausi oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen. Maassa on paljon hyvää ja kaunista, mutta myös asioita, jotka voisivat olla toisin. Välillä olin jo valmis vannomaan, etten tule enää koskaan Intiaan enkä usko, että siellä voi löytää itsestään sisäisen taiteilijan, mutta... eihän sitä koskaan tiedä.
(Kuvassa haen hyvää karmaa laittamalla kynttilän ja kukkia Gangesiin.)

PS. Blogeistamme voi saada kuvan, että Intia on täynnä ukottajia tai henkilöitä, jotka kohtelevat naisia todella huonosti. Näin ei kuitenkaan ole.

Blogimme ei ole tarkoitus olla faktapläjäys eri maista vaan kanava kertoa läheisillimme, mitä meille kuuluu ja mitä olemme kokeneet. Kerromme blogeissamme asioista, joita me kohtaamme ja jotka ovat jääneet mieleemme. Blogeissa mainitut tapaukset ovat vain pieni osa siitä, mitä kaikkea hienoa ja mahtavaa koimme Intiassa.