Sydneystä jatkoimme rantareittiä pitkin kohti pohjoista. Matkan varrella näkyi upeita rantoja ja luonnonpuistoja. Välillä tie saattoi päättyä kuin seinään, oli lauttamatkan vuoro. Ajoimme Newcastlen kautta Forsteriin, jossa päätimme viettää yön pitkän ajopäivän jälkeen. Oli niin ihanaa pulahtaa ilta-auringon paisteessa altaaseen uimaan. Australian leirintäalueet ovat kyllä ylittäneet odotokseni. Suurin osa on ollut todella siistejä, varustettuna keittiöllä, grillauspaikalla ja pesulalla. Ja lähes kaikissa on uima-altaat.
Seuraavana päivänä ajoimme Port Macquarien kautta Nambukka Headsiin. Nambukka Headsin leirintäelueelle sijaitsi heti upean hiekkarannan ja laguunin vieressä. Kuvan liskoon törmäsimme matkalla leirintäalueelta rannalle. Rannan kivet oli täynnä graffiteja, piirroksia ja tekstejä, niitä oli mukava lueskella auringon paisteessa kävellessä. Itse kylän oli kovin pieni ja se oli muutamassa minuutissa ajettu jo moneen kertaan läpi. Mutta sellaisiahan suurin osa itä-rannikon kaupungeista on ja hyvä niin!
Seuraavana päivänä pistäydyimme ajomatkallamme mm. Macleanin kylässä. Kylä tunnetaan skottikylänä keskellä Australiaa. Välietappien jälkeen pääsimme odottamaamme Byron Bayhin. Byron Bay tunnetaan rennosta meiningistään, jossa New Age poppoo elää orgaanista elämäntyyliä. Paikka tunnetaan myös ikuisesta vehreydestään ja surffirannoistaan. Byron Bayssa vietimme reissailustamme lomapäivän. Auto ei liikkunut senttiäkään ja makasimme rannalla aurinkoa palvoen ja kirjoja lukien koko päivän. Päivän ainoa aktiviteetti oli muutaman sadan metrin näköalakävely rannan mahtavia maisemia ja rannan viereistä sademetsää ihaillen. Idyllistä eloa pilasi hieman vain leirintäalueen liiankin tuttavalliset ja ärhäkkäät kalkkunat. Heiltä ei saanut hetken rauhaa ja jos unohdit tavaroitasi pihalle, saivat ne kalkkunan käsittelyn satavarmasti. Kovasti koetin tehdä heistä joulukalkkunoita, mutta kalkkunoiden nopeat jalat voittivat keppien heittotaitoni.
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0YJYg9j1P8ALpd79ydNdDSza6T5QIZG_1iJpMBRvAaFxp-6iqfSlaMo2BunZrlxpqFO-L4_AQd1E7S_S9DeqMJn595c3ingFWGCd4QjYvhPWGp145kx_j4trIbwJjhajQx9uwxQBw8L4/s320/BB+biitsi.jpg)
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKtmldpLPa-6x3HzpIOogZB7wjMXekmUbr0c0GZQZRGqHc0wvw0pya_3b1LTBIds6gafZ0MxIIbYZI5yEqmhXLCPjQL71_nDdtf81s5D4iIoCaNNYmfDc7hwtNuKXQZyujX1bfVmzPpSk/s320/Surfers.jpg)
Tarkoituksemme oli jäädä Brisbaneen yöksi, mutta toisin kuitenkin kävi. Nähtyämme kaupungin ja perehdyttyämme sen tarjontaan, päädyimme palloilemaan hieman keskustassa ja jatkamaan matkaamme. Brisbanen keskustassa kuten muuallakin näkyi jo 1,5 kuukauden päästä koittava joulu. Kaupoilla oli jouluikkunoita, jotka vetävät kyllä vertansa Stokkan jouluikkunalle. Emme tienneet aikavyöhykkeen vaihtuvan matkalla Brisbaneen. Yhtä-äkkiä vaan ihmettelin kaupassa, kun kaupan kello näyttää tuntia vähemmän kuin oma kello. Ei täällä kellon mukaan elellä, mutta saimme kuitenkin aurinkoiseen päiväämme tunnin lisäaikaa siirtyessämme New Souh Walesista Queenslandiin.
Brisbanesta ajoimme Noosaan. Australiassa on mielestäni käsittämättömän paljon liikenneympyröitä joka paikassa, mutta Noosassa niitä vasta onkin. Tässä pienessä kaupungissa on yli 100 liikenneympyrää. Aikamoista pyöritystä ajajalle ja raskaalle kaasujalalle ne tarkoittavat vain turhaa hidastusta... Noosa tunnetaan hippikaupunkina, mutta ihan samanlaiseltahan tuo meno näytti kuin kaikkialla muuallakin Australian rantakaupungeissa. Yllättäen vietimme taas osan päivästä uima-altaalla auringossa maaten ja altaalla polskien. Aurinko paistaa joka päivä pilvettömältä taivaalta ja lämmintä on noin 30 astetta niin pakkohan siitä on nauttia vaakatasossa bikinit päällä!
Noosasta suuntasimme Rainbow Beachille. Rainbow Beachillä maltoimme olla suuntaamatta heti ensiksi biitsille. Sen sijaan menimme Cooloola National Parkiin muutaman kilometrin sademetsäkävelylle (kuva vasemmalla). Kävelimme Poona Lakelle. Makean veden järvi sijaitsee keskellä sademetsää. Tarkoituksenamme oli vilvoitella järvessä, mutta koska maisema oli kuin suoraan Krokotiilimies-elokuvasta, päätimme jättää uimisen tällä kertaa väliin. Alueella oli kalkkunoita, nämäkään eivät olleet sieltä vähemmän aggressiivisesta päästä. Päätimme antaa kalkkunalle hieman leipää, lopputuloksena kalkkuna jahtasi leipäpalan antajaa pitkin parkkipaikkaa. Mikä näitä paikallisia kalkkunoita oikein riivaa!
Camperillämme on ehdottomasti kiellettyä ajaa off the road. Vaan eipä ollut ensimmäinen kerta kun suuntasimme kielletyille teille. Parhaat paikat vaan saattavat sijaita off the road. Tämäkin retki Poona Lakelle olisi jäänyt tekemättä, jos ihan pilkulleen noudattaisimme kaikkia sopimuksemme pykäliä. Kaikki muut autot kyseisellä reitillä olivat isoja nelivetomaastureita, mutta hyvinhän tuo meidän camper kulki. Eikä edes jääty pohjasta kiinni minnekään ja ei jumahdettu hiekkaankaan. Täytyy vaan toivoa, että tulisi vielä yksi sadekuuro ennen auton palautusta parin viikon päästä, joka huuhtoisi nuo todistusaineistot eli off the road hiekkapölyt autostamme pois.
Rainbow Beachille teimme myös biitsikävelyn. Rannalla on laskettu oleavan yli 70 eriväristä hiekkaa. Värejä näkyikin todella paljon – valkoista, harmaata, mustaa, ruskeaa, oranssia, keltaista, punaista, beessiä...
Seuraavana aamuna suuntasimme aikaisin aamusta katsomaan delfiinejä Tin Can Bayhin. Villit ja vapaat delfiinit tulevat aina aamuisin satamaan ruoan toivossa. Allekirjoittanutkin pääsi ruokkimaan näitä suloisia otuksia kaloilla.
Seuraavana aamuna suuntasimme aikaisin aamusta katsomaan delfiinejä Tin Can Bayhin. Villit ja vapaat delfiinit tulevat aina aamuisin satamaan ruoan toivossa. Allekirjoittanutkin pääsi ruokkimaan näitä suloisia otuksia kaloilla.
Delfiinien parista jatkoimme matkaa Maryboroughiin. Kaupungissa oli ihania vanhoja taloja. Olemme nähneet Australiassa todella paljon kyliä ja kaupunkeja, jotka ovat kuin suoraan aiemmilta vuosisadoilta. Maryborough on hyvä esimerkki näistä kaupungeista. Kyseinen kaupunki tunnetaan myös Maija Poppasen kirjoittajan syntymäkaupunkina. Kunnon turisteina kävimme katsomassa Maija Poppasen pronssipatsaan ja kirjojen kirjoittajan syntymätalon. Vanhojen talojen parista ajoimme Hervey Bayhin, jossa, yllättäen, loikoilimme loppupäivän Torquay-biitsillä.
Kolmen viikon ajelun aikana meillä on ollut todella mahtavat kelit ensimmäisiä päiviä lukuunottamatta. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta päivittäin. Nämä hetket – auringon säteet, meren tuoksun ja aaltojen kohinan –kun saisi pulloon talteen pimeitä ja kylmiä talvi-iltoja varten!
PS. Tulipas pitkä sepustus. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki, jos jaksoit lukea loppuun saakka! :)
PS. Tulipas pitkä sepustus. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki, jos jaksoit lukea loppuun saakka! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti