New York, New York

Washington, D.C:stä matkustimme Greyhoudin ei niin viihtyisillä busseilla New Yorkiin.  Ensimmäinen päivä New Yorkissa oli keväisen viileä, mutta sen jälkeen saimme nauttia todella kuumista kevätpäivistä. Ihana keväinen New York!

Ensimmäisen päivänä suuntasimme heti lautta-ajelulle Staten Islandille. Lautan kyydistä pääsee ihailemaan Vapaudenpatsasta lähietäisyydeltä. Vapaudenpatsas oli remontissa, joten itse patsaan sisälle emme päässeet kiipeilemään. Lautta-ajelun jälkeen kävelimme Manhattanilla ja kävimme mm. St. Paul's Chapelissa katsomassa WTC-uhreille omistettuja muistoesineitä ja kuvia. Kirkossa oli myös esillä tietoa, mitä tapahtui heti iskujen jälkeen pelastajien ja omaisiaan etsivien joukossa, sillä kirkko oli heidän tukikohtansa useiden kuukausien ajan iskujen jälkeen.

Seuraavana päivänä suuntasimme Harlemiin katsomaan paikallista elämänmenoa. Harlemissa näimme mm. kuuluisan Apollo-teatterin. Harlemista hyppäsimme jälleen kerran kuuluisaan ja kovin ruuhkaisaan New Yorkin metroon ja matkustimme Keskuspuistoon. Keskuspuiston laitamilla vierailimme John Lennonin kotitalon edustalla paikassa, jossa hänet tapettiin. Puistossa on alue nimeltä Strawberry Fields, jossa on John Lennonille omistettu muistomerkki. Muistomerkki koostuu yhdestä sanasta Imagine ja kuvioista. John Lennonille omistetun ajan jälkeen nautimme helteisestä kelistä ja kävelimme pitkin keskuspuistoa katsellen katuesityksiä, hot dogeja syöden ja ihmisiä ihmetellen. Keskuspuistosta suuntasimme ihmettelemään New Yorkin tunnettuja maamerkkejä esimerkkeinä Rockefeller Plaza, Trump Tower ja Times Square. 

Seuraavana päivänä kävelimme jostain käsittämättömästi syystä katsomaan YK:n päämajaa. Rakennusta mainostetaan hienona ja näkemisen arvoisena mutta jaa-a... Kävimme tietenkin myös Empire State Buildingin katolla ihailemassa New Yorkia koko komeudessaan. Onhan se iso ja hieno. Olemme olleet lukuisilla vuorilla ja katoilla reissumme aikana katsomassa kaupunkeja, joten tämä ei sinänsä meitä kummasti hävähdyttänyt. Esimerkiksi Tokiossa Metropolitan Government Centerin katolta on ehkä jopa enemmän katsottavaa. Mutta jos matkustat New Yorkiin, kyllähän Empire State Buildingin katolla on käytävä!

Vierailimme myös 9/11-muistomerkillä entisten WTC-kaksoistornien paikalla. Alueella on nykyään rakennusten raunioilla vesiputoukset, joiden reunoille on kirjoitettu jokaisen kussakin rakennuksessa kuolleen henkilön nimi. Tähän väliin on pakko hieman avautua turismista. Turismi on yleensä hyvä asia, mutta itselleni oli vaikea ymmärtää, että ihmiset ottavat jenkkihymyposeerausyhmäkuvia raunioilla, joka on tuhansien ihmisten kuolinpaikka. Kyllä tiettyjä asioita kohtaan voisi mielestäni osoittaa hieman kunnioistusta. Näin. End of avautuminen.

Kävimme Wall Streetillä katomassa New Yorkin Pörssirakennusta, mutta ennen kaikkea Wall Street Occupy mielenosoitusta, josta oli sattumalta juttu kyseisenä päivänä paikallisen metrolehdenkin etusivuilla. Mielenosoittajat asuvat kyseisella kadulla, mutta itse mielenosoitus oli Occupyiksi suhteellisen vaisu ja en ole varma tiesivätkö he itsekään, miksi ovat siellä. Kävelimme myös ihanalla SoHon taiteilija-alueella sekä Greenwich Villagessä ja kävimme hieman shoppaamassa Broadwaylla. Kaiken kaikkiaan kävelimme New Yorkissa kaupungin turisteille perinteiseen tapaan todella paljon.

New Yorkista hyppäsimme lentokoneeseen. Edessä oli kolmen päivän ja kahden yön matkustaminen - suuntana Nairobi, Kenia!

Washington, D.C. - monumentteja, museoita ja pitkiä yöunia

Las Vegasin hullutuksista lensimme Yhdysvaltojen pääkaupunkiin Washington, D.C:hen. Lentomatka oli jälleen kerran varsin mielenkiintoinen. Lentokoneen noustua ilmaan alkoi uskomaton meteli, mittasimme moottorin aiheuttamaksi melusaasteeksi lähes 90 desibeliä. Menin kysymään lentoemännältä toisia paikkoja, hän istui koneen perällä korvatulpat korvissa ja korviaan pidellen. Jep. Ei muuta kun kamat kasaan ja koneen etuosaan vapaille paikoille istumaan. Sääliksi käy niitä, jotka joutuivat jäämään koneen takaosaan melusaasteen keskelle. Kiitos Delta Air Linesille miellyttävästä lennosta!

Washingtonissa saimme varaamamme twin-huoneen tilalle samaan hintaan kahden huoneen huoneiston. Ei hullummin. Ehkä siksi minua tuppasikin nukuttamaan niin, ettemme päässeet hotellihuoneestamme ulos ennen yhtä kahta...

Washingtonissa kävimme tietenkin tsekkaamassa Valkoisen talon, ei näkynyt Obamaa ei. Pyörimme paljon the Mallin alueella nähden mm. US Capitol Buildigin, Washington monumentin eli maailman korkeimman obeliskin, Thomas Jefferson muistomerkin, Martin Luther Kingin Jr. muistomerkin, Franklin Delano Rooseveltin muistomerkin, toisen maailman sodan muistomerkin, Vietnamin sodan muistomerkin ja Abraham Lincolnin muistomerkin. Siinpä olikin kylliksi muistomerkkejä meidän makuun!

Kävimme myös Air and Space museossa tutustumassa avaruusjuttuihin ja lentokoneisiin. Museo oli varsin iso kokonaisuus ja olin laiskalla tuulella, joten kiertelimme ja katselimme museota varsin ympäripyöreästi. Yhtä iso kokonaisuus oli myös Luonnonhistorian museo, jossa katsoimme vaan meitä eniten kiinnostavat osuudet ja lähdimme nopeasti koululaismassoja pakoon. Kävimme myös Amerikan historian museossa, kyllä riitti taas kiertämistä ja katsomista. Ei kolmea ilman neljättä, joten menimme myös taidemuseoon, jossa minä keskityin pääasiassa sohviin ja veljeni itse taiteeseen... Tosin kun siirryttiin japanilaisen taiten näyttelyyn niin minäkin jaksoin kierrellä ja katsella :)

 

Näimme myös FBI:n päämajan ja uskomattoman upeita kirsikkapuunkukintoja. Ilma oli Washington, D.C:ssä aurinkoinen ja saimme nautti todella lämpimistä kevätpäivistä. Mikäs siinä oli kävellessä ja kierrellessä. Washingtonissa kulutimme paljon aikaa myös tv:n ääressä. Eihän Yhdysvalloissa voi käydä katsomatta "laatusarjoja". Varsinaisia perinteisiä Talk Showta emme valitettavasti katsoneet mutta sitäkin enemmän seurasin ohjelmia Las Vegasin poliisivankilasta, kanikonttorista ja hodarikojusta, jossa asiakkaat tekevät kaikenlaisia juttuja ilmaisen ruoan eteen. Pakkohan aivoille oli antaa muutakin pohdittavaa kaikkien niiden museoiden ja monumenttien jälkeen!

Valokuva-albumit vihdoinkin ajantasalla!

Käypä tsekkaamassa Perun, Ecuadorin, Kolumbian, Panaman, Guatemalan ja Meksikon kuvamme. Olemme vihdoin ja viimein saaneet päivitettyä ne ajantasalla tauon jälkeen. 

Pahoittelut kuvatekstien puutteellisuuksista, aika ja muisti tekivät tepposensa. Emme halunneet lähteä arvailemaan vaan ennemmin laitoimme kuvatekstin yleisemmälle tasolle, jos emme esimerkiksi olleet varmoja tietyn rakennuksen nimestä.

Kuvan kukinta on Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen kuvia pääsette ihailemaan keskiviikkona 18.4. Päivitämme kuvat blogiimme ennen kuin lennämme New Yorkista Nairobiin, Keniaan.

Toivottavasti nautitte kuvistamme!

Las Vegas - uhkapelejä, neonvaloja ja Grand Canyon

Las Vegasissa asuimme kaupungille tyypilliseen tapaan casinohotellissa. Hotelli oli uskomattoman iso kokonaisuus. Meillä meni vartin verran, että pääsimme huoneestamme ulos läheiselle kadulle. Hotelli oli täynnä peliautomaatteja, pelipöytiä, kauppoja, kojuja, ruokapaikkoja, esiintymislavoja, turisteja sun muita. Meinasi välillä iskeä ahdistus tuon kaiken keskellä, mutta huoneemme oli kaiken tämän väärti. Ihanan iso huone, hieno sellainen ja mukavaakin mukavammat sängyt.

Las Vegasissa maistelimme hieman, miltä tuntuu pelata uhkapelejä. Kävimme tsekkaamassa kaupungin hienoimmat ja kuuluisimmat casinot. Kävelimme Las Vegasin tunnettua pääkatua, the Stripiä, pitkin. Katsoimme Bellagion suihkulähde-esityksen, jossa vesi tanssi musiinkin tahdissa kymmenien metrien korkeuteen. Ihmettelimme hotellien yhteyteen rakennettuja Vapaudenpatsasta, Eiffel-tornia, satulinnaan, Venetsiaa veneineen ja pyramidia. Ihailimme sirkusesityksiä hotellissamme.

Meille yksi Las Vegasin kohokohdista oli Grand Canyon. Matkustimme kymmenen tuntia edes takaisin päästäksemme ihailemaan tätä yhtä maailman seitsemästä luonnonihmeestä. Oli se kyllä bussissa istumisen väärti!

Ihailimme Grand Canyonia Kansallispuiston alueelta eli kanjonin eteläosista. Grand Canyon on uskomattoman kokoinen. Kanjonin värit ovat auringonpaisteessa todella moninaiset ja upeat.

Kanjonin lisäksi näimme matkalla myös Hooverin padon, joka yksi maailman isoimmista padoista.

Las Vegas on todellakin oma maailmansa. On vaikea sanoa, mitä mieltä siitä olen. Onhan se melkoinen huvipuisto kaikkine älyttömyyksineen, mutta jos haluaa pitää hauskaa niin eiköhän Las Vegas ole oikein sopiva paikka siihen. Vähän kuin ruotsinlaiva. Luksusversio tosin.

Seuraavaksi olikin aika ottaa aivomme narikasta, sillä lensimme Yhdysvaltojen pääkaupunkiin Washington, D.C:hen!

Hollywood - aivot narikkaan ja viihdebisneksestä nauttimaan!

San Francisco matkustimme periamerikkalaiseen tapaan Los Angelesiin ja Hollywoodiin Greyhoundin bussilla. Olimme viime kuukaudet Etelä-Amerikassa viettäneet historiallisten rakennusten, museoiden sun muiden äärellä, joten Hollywoodin viihdebisnes oli meille tervetullut vaihtelua. Saimme laittaa aivot narikkaan ja keskittyä julkkisten bongailuun, vahanukkien halailuun ja Walk of Famella kävelyyn.

Hotellimme sijaitsi loistavalla paikalla suoraan kuuluisan Grauman's Chinese Theaterin takana. Tämän kiinalaisen teatterin edustalla on julkkisten käden- ja jalanjälkia, joita kävimme tietenkin katselemassa ja kokeilemassa. Kävelimme Walk of Famea bongaillen julkkisten tähtiä: Elvis, The Doors, Bruce Lee, Marilyn Monroe ja monia muita. Kävimme Madame Tussaudsin vahamuseossa halailemassa ja lähentelemässä vahanukkeja. Hauskaa oli! :)

Ja kun kerta olimme Hollywoodissa niin pakkohan meidän oli ostaa turistikierros, jolla kävimme ihailemassa kuuluisaa Hollywood-kylttiä ja bongailemassa julkkisen taloa. Näimme Elviksen vanhan talon, talon, jossa Michael Jackson kuoli, George Clooneyn kodin, Playboy Kartanon, kuntosalin, jossa Arnold Schwarzenegger treenasi isot lihaksensa ja monia, monia muita.

Warner Brothersin studioille ostimme kierroksen, jolla näimme, miten sarjoja ja elokuvia tehdään. Näimme kuuluisien sarjojen ja elokuvien kuvauspaikkoja. Pääsimme mm. istuskelemaan Frendien Central Perk-kahvilan tunnetulle sohvalle, näimme Sinkkuelämää Carrien olohuoneen sisustuksen ja monia upeita autoja useista suosituista elokuvista. Pääsimme myös katsomaan, miten esimerkiksi Frendeissä ollut talo näyttää sisältä. Talot tyhjennetään ovennuppeja myöten aina kuvausten jälkeen, jotta ne on helposti maalattavissa ja sisustettavissa uutta elokuvaa tai sarjaa varten.

Julkkiksia emme Hollywoodissa juurikaan nähneet. Mutta se ei ole mikään ihme. Julkkikset välttelevät Hollywoodin aluetta juuri siksi, että se on täynnä turisteja, jotka koettavat bongailla heitä. Ihan tyhjin käsin ei tarvinnut kuitenkaan Holywoodista poistua, näimme Sauli "Adam Lambertin poikaystävä" Koskisen. Heh. Tarvitsi sitten mennä merta edemmäksi kalaan nähdäksemme hänet :) 

Hollywoodin jälkeen aivomme saivat levätä närikassa, hyppäsimme nimittäin Greyhoundin kyytiin suuntana Las Vegas!

Yhdysvallat & San Francisco - Golden Gate, Alcatraz, hippejä ja biisoneita

Karibianmeren ääreltä lensimme Yhdysvaltoihin, jossa ensimmäinen kohteemme oli San Francisco. Hotellimme sijaitsi Tenderloinin reunamilla eli keskeisellä alueella, mutta pahamaisen alueen vieressä. Yöllä etsiessämme hotellia paikallinen narkkarihörhö näytti meille tietä. Lupasi vielä ystävällisesti toimittaa meille huumeita, jos sellaisia sattuisimme tarvitsemaan. Täytyy kyllä sanoa, että alueesta riippumatta hotellimme oli todella hieno ja se sijaitsi mukavassa vanhassa talossa. Ero ulko-oven ulko- ja sisäpuolella oli huima. Ulko-oven avatessa ensimmäinen näkymät oli likaiset, haisevat ja hourailevat narkkarit.

San Franciscossa kävimme tietenkin ihailemassa maailman kuulua Golden Gate Bridgeä. Teimme veneretken, joka vei meidän ihmettelemään siltaa lähempää vesiperspektiivistä käsin. Lisäksi kiersimme veneellä Alcatraz-saaren ympäri tutkaillen kuuluisaa Alcatraz-vankilaa. Kiertelimme Fisherman's Wharfia Laituri 39 lähettyvillä. Laituri on tunnettu merileijonistaan, jotka kerääntyvät makoilemaan laitureille. Näimme useita kymmeniä merileijonia loikoilemassa ja nauttimassa aurinkoisesta päivästä. Kovaa meteliä ne kyllä pitivät makoillessaankin!

Kiertelimme San Franciscoa ihaillen ikivanhoja taloja, rasitimme jalkojamme kävellessämme tämän mäkien täyttämän kaupungin katuja ylös ja alas, ihailimme Palace of Fine Artsia ja kiertelimme China Townissa. Kävimme tietenkin tsekkaamassa kaupungin kuuluisan Union Squaren ja katselimme vanhojen ratikkojen liikehdintää kaupungin kaduilla. Kävimme katsomassa kun autot ajavat kaupungin ehdottomasti mutkikkaimman tien, Lombard Streetin, läpi.

Yhden päivän vietimme kävellen todella isossa Golden Gate Parkissa. Oli mukavaa päästä luonnon keskelle suurkaupungin vilskeestä. Puistossa katselimme biisoneita, jotka elävät puistossa aitauksssa. Laiji oli kuolla sukupuuttoon ja siksi biisoneja otettiin aikoinaan asumaan puistoon. Näimme upeita kirsikkapuunkukintoja. Golden Gate Parkissa on Hippie Hill, jonne ihmiset kerääntyvät soittamaan musiikkia ja polttamaan erilaisia savukkeita. Lisäksi kävelimme kaupungin hippialueella eli Haigth Ashburyssa. Vierailimme seksuaalivähemmistöjen suosimalla Castron alueella. Löysimme sieltä keksileipomon, josta sai uskomattoman hyviä valkosuklaakeksejä, nam! 

Olimme etsineet itsellemme uutta tietokonetta ja kameraa jo viidestä maasta. Emme olleet onnistuneet löytämään kumpaakaan. Onni suosi meitä vihdoinkin Yhdysvalloissa, löysimme sekä uuden tietokoneen että kameran. Tämä tarkoittaa sitä, että saan kirjoitettua blogit pikkuhiljaa ajantasalle ja jatkossa kuvamme ovat toivottavasti hieman parempia uuden kameran myötä.

Yllättäen vierailimme myös lääkärissä. Kuten sanontakin sanoo, Amerikassa kaikki on suurempaa. Etelä-Amerikassa saimme ilmaisen hoidon sairaaloissa tai laskut olivat joitakin kymmeniä euroja. Yhdysvalloissa lyhyt lääkärikäynti labroineen, tadaa, lähes 1000 dollaria. Maailman ympäri matkaa suunnittelevalle suosittelen vakuutusyhtiöiden kilpailutusta ja tarkkaa harkintaa. Me teimme onnistuneen valinnan. Saimme vakuutuksen samoilla ehdoilla kuin muutkin firmat tarjosivat, mutta huomattavasti edullisemmin. Korvauksen vahingoista saamme yleensä tilille jo seuraavana päivänä, kun sitä saa monissa muissa firmoissa odottaa viikkoja. Ilman matkavakuutusta olisimme tällä hetkellä ainakin 5000 euroa köyhempiä eli suosittelen!

Olimme viettaneet yli kolme kuukautta espanjan kielisissä maissa. Kielikylpy oli osin tehnyt tehtävänsä ja espanjan kielen osaamiseni oli kasvanut reissumme aikana. Oli kuitenkin kieltämättä mukavaa mutta outoa olla taas vaihteeksi maassa, jossa pärjää englanniksi. 

San Francisco oli kaiken kaikkiaan mukava kaupunki. Muistuttaa mielestäni hieman Australian Melbournea, josta tykkäsin todella paljon. Pian oli kuitenkin aika sanoa heippa San Franciscolle, matkamme jatkui Los Angelesiin ja Hollywoodiin!

Playa del Carmen - maya-raunioita ja biitsillä makoilua

Mexico Citystä lensimme Cancuniin. Cancunin lentokentältä jatkoimme matkaa samoin tein eteenpäin, emme halunneet mennään Cancuniin pahimpaan Spring Break aikaan. Meillä ei tietenkään ole mitään humalaisia amerikkalaisia teinejä vastaan, mutta emme kokeneet sen olevan meidän juttu... Vaan enpä tiedä oliko kohteemme Playa del Carmen sen parempi paikka.

Päätimme mennä Playa del Carmeniin, koska sieltä pääsee kätevästi useille maya-rauioille, joissa halusimme vierailla. Astuttuamme ulos bussista Playa del Carmenissa oli shokki melkoinen. Porukka kulkee kaduilla uikkarit päällä, katukojuissa myydään perinteisiä turistipaitoja tyhmillä teksteillä ja kuulimme puhuttavan suomea. Suomen kielessä ei ole mitään vikaa, mutta kuulimme sitä vasta kolmannen tai neljännen kerran yhdeksän kuukauden aikana. Eikä suomen kielen kuuleminen jäänyt yhten kertaan. Tuntui, että suomalaisia oli kaikkialla. Rantakatu oli täynnä kalliita turistiravintoloita, "ota kuva leijonan kanssa"tyrkkyjä ja turistirihkamakauppoja. Kaikki edellä mainitut tekijät riittivät kertomaan meille ennakko-odotuksemme olleen oikeassa - Playa del Carmen on pahimman luokan turistirysä, ryhmämatkakohde, ja ei meille sopiva paikka. Päätimme kuitenkin olla sitkeitä ja jäädä kaupunkiin. Alkushokin jälkeen tilanne onneksi hieman tasottui, rannalla menimme aina rauhallisemmalle alueelle kauas Hola Amigo-myyjistä ja välttelimme alueen suosituinta turistirantakatua. Oli kyllä ihana maata pitkästä aikaa auringossa, nauttia hyvistä kirjoista, pilvettömästä taivaasta ja sinistäkin sinisemmästä Karibian merestä.

Rannalla makaamisen lisäsi vierailimme kolmella maya-rauniolla Chichen Itzalla, Cobassa ja Tulumissa. Chichen Itza vakuutti ehdottomasti koollaan mutta myös turistien keskuudessa vähemmän suosittu Coba oli ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Coban rauniot sijaitsevat sademetsän keskellä, mikä tekee mielestäni paikasta erityisen. Coba on näistä raunioista myös ainoa, jossa saa kiivetä raunioiden päälle. Tulumin rauniot sijaitsevat upealla paikalla meren äärellä, mutta se on melkoinen turistieidan ruohikonkastelijoineen ja istutuksineen.

Rannan ja raunioiden lisäksi Playa del Carmenin ohjelmaamme kuului jo perinteeksi muodostunut lääkärissä käynti. Paikan turistilääkäri oli varsin mielenkiintoinen tapaus. En kyennyt ymmärtämään tämän "meillä puhutaan englantia"lääkärin puhetta. Lisäksi hänen veloittamansa summat olivat todella isoja, tietenkin pyöreitä tasasummia. Loppujen lopuksi jäimme miettimään, että olikohan hän edes lääkäri... Kovasti hän olisi halunnut määrätä meille "tämä lääke tappaa kaikki madot, loiset ja ameebat"ihmelääkkeitä molemmille, vaikka veljelläni ei edes ollut mitään oireita. Syykin selvisi - lääkkeiden määräämisestä kyseinen tohtori veloittaa kaiken päälle erikseen.

Jaksoimme maata Playa del Carmenin rannoilla toista viikkoa. Ihon värin muistuttaessa meksikolaisen papukastikken väriä oli aika lentää Yhdysvaltoihin!

Mexico & Mexico City - historiallisia rakennuksia, museoita ja presidentinlinna

Suuntasimme Mexico Cityyn hakemaan veljelleni uuden passin, jolla hänkin pääsisi matkustamaan Yhdysvaltoihin. Mexico Cityssä vierailimme historiallisen keskustan Plaza de la Constituciónilla, joka on yksi maailman isoimmista aukioista. Olimmehan tällä matkallamme vierailleet jo Moskovan Punaisella torilla ja Pekingin Tiananmenin aukiolla. Vierailimme aukion reunalla sijaitsevassa La Catedralissa eli kirkossa, joka Amerikan isoin. Kiertelimme tunteja National Palacessa eli presindentinlinnassa. Saimme tutustua historiallisiin huoneiseen ja esineisiin. Templo Mayor Museumissa tutustuimme Aztec-valtakunnan temppelin raunioihin ja historiallisiin esineisiin. Kiertelimme muutenkin historiallisen keskustan alueella vanhoja rakennuksia ihmetellen.

Kiertelimme Chapultepec Parkissa luonnon keskellä ja vierailimme puiston eläintarhassa. Eläintarhan eläimet olivat meille jo tuttuja reissumme muilta eläintarhavierailuilta, mutta eläintarhoissa (joissa eläimiä kohdellaan hyvin) on aina mukava viettää aikaa. Vierailimme myös valtavan isossa Antropologisessa museossa tutustumassa Meksikon muinaisiin kulttureihin. Mielenkiintoinen museo kaiken kaikkiaan, mutta aivan liian iso kierrettäväksi kerralla! Kiertelimme Zona Rosan turistialueella ja kävimme pällistelemässä Meksikon vapauden symbolia eli enkeli-patsasta.

Suurkaupungit alkoivat riittämään meille. Eikun lentokoneeseen ja Karibianmeren äärelle Playa del Carmeniin!

Lake Atitlan ja Guatemala City - rentouttavasta järvimaisemasta jälleen suurkaupunkiin

Lake Atitlan on tulivuorten ympäröimä järvi. Me suuntasimme Panajachel nimiseen kylään, jossa nauttisimme järvimaisemasta ja pikkukylän meiningistä muutaman päivän ajan. Järven ympärillä on monia muitakin kyliä. Teimme järvelle veneretken, jolla vierailimme San Juan, San Pedro la Laguna ja Santiago Atitlan kylissä. Veneen kyydistä oli mahtavat maisemat järvelle ja sitä ympäröiville tulivuorille. Oli myös mukava kierrellä pienissä maya-kylissä vietettyämme suurkaupungeissa monta edeltävää viikkoa.

Panajachelissa nautimme rennosta pikkukaupungin elämänmenosta, mahtavista maisemista ja upeista auringonlaskuista. Olemme tähän mennessä viettäneet noin kolme kuukautta Etelä-Amerikassa. Meille on koko aikana tarjottu jatkuvasti huumeita. Sama homma jatkui pienessä Panajachelin kylässäkin. Huumekauppiaatkin aloittavat päivänsä aikaisin, samaan aikaan kuin me ihan tavallisetkin duunaritkin. Eräänä aamuna suunnatessamme aamiaiselle meille tarjottiin kokaiinia. Voisivat odottaa edes, että saamme aamupalan syötyä...

Lake Atitlanilta suuntasimme Guatemalan pääkaupunkiin Guatemala Cityyn. Guatemala Cityssa ihmettelimme paikallista torimeininkiä keskuspuistossa. Samalla törmäsimme uskonnolliseen kulkueeseen, jossa ihmiset kulkivat kaduilla huput päässä - huput olivat mallia Ku Klux Klan, värinä musta. Mielenkiintoinen näky kaiken kaikkiaan. Lisäksi tutustuimme muutenkin keskustan alueeseen vaellellen päämärättömästi kaupungin kaduilla. Guatemala Cityllä ei ollut paljoakaan annettavaa meille, joten parin päivän visiitin jälkeen oli aika jatkaa matkaa eteenpäin.

Guatemalasta lensimme Meksikoon!

Guatemala - Antiguan pikkukaupunki ja Pacaya-tulivuori

Lentomatkamme Guatemalan pääkaupunkiin Guatemala Cityyn oli varsin mielenkiintoinen. Laskeutuminen sujui täysin normaalisti. Lentokoneen ollessa parin metrin päässä kiitotiestä se lähtikin yllättäen uuteen nousuun takaisin ilmaan. Mitä ihmettä? Kiitotie ei ollut vapaa, siellä oli toinen kone. Sen verran minäkin ymmärrän lennonjohtamisesta ja lentämisestä, että kapteeni ei aloita laskeutumista ennen kuin lennonjohtaja on antanut siihen luvan. Lennonjohtaja antaa luvan laskeutua vasta kun kiitotie on vapaa muista koneista ja on kyseisen lentokoneen vuoro laskeutua. Ei niin, että laskeudutaan lähes maanpinnalle asti ja huomataan, että hupsheijakkaa, ei me voidakaan laskeutua!

Lentokentältä suuntasimme suoraan Antiguaan. Antigua on mukava pikkukaupunki, jossa voi lyhyiden välimatkojen takia kävellä joka paikkaan. Kiertelimme paljon kaupungin alueella ihaillen jälleen kerran mahtavan värikkäitä ja kauniita rakennuksia sekä mukulakivikatuja. Istuskelimme kaupungin keskuspuistossa katsellen ihmisiä ja historiallisia rakennuksia. Kiertelimme kaupungin valtavassa markkinapaikassa. Antiguassa oli useammassa eläinkaupassa myynnissä koiranpentuja. Oli ihan pakko käydä katselemassa niitä päivittäin ja voi kun oisin voinut pelastaa sieltä mukaani yhden tai kaksi mäyräkoiraa.

Ecuadorissa emme päässeet valloittamaan Cotopaxin tulivuorta. Halusimme reissullamme nähdä tulivuoren, joten Ecuadorissa suuntasimme Pacaya-tulivuorelle. Kyseinen tulivuori on Cotopaxia huomattavasti aktiivisempi ja se on purkautunut myös viime vuosina. Paahtavassa helteessä vaelsimme kohti vuorenhuippua. Mustahiekka pöllysi kiivetessämme ja laavakivet vaikeuttivat kulkua mutta näkymät olivat tämän kaiken väärti. Saimme ihailla ympäröiviä tulivuoria ja vehreitä laaksoja. Katselimme kraatterista tulevaa savua ja huipun lähettyvillä pystyimme paistamaan vaahtokarkkeja tulivuoren kuumuudessa.

Antiguasta hyppäsimme bussiin suuntana Lake Atitlan!

Panama City - Panaman kanava, Isla Taboja ja mielipuoliset taksikuskit

Panama Cityn paahtava kuumuus oli tervetullutta vaihtelua oleskeltuamme korkeuksissa useamman viikon. Panama Cityn vierailu käynnistyi tutulla tavalla, kamat hotellille ja lääkäriä etsimään. Paikallisen sairaalan ensiavun lääkärit totesivat suoraan, ettei heidän osaamisensa riitä minun hoitamiseksi. Hyvä niin, pääsin suoraan erikoislääkärille ja ensimmäistä kertaa saimme hoidettua asiaa espanjan kielen sijasta englanniksi. Kun tärkeimmät asiat tuli hoidettua, oli aika aloittaa Panamaan ja Panama Cityyn tutustuminen :)

Panama Cityssä kiertelimme Caco Viejoa eli historiallista kaupunginosaa. Sieltä löytyy useita upeita siirtomaatyylisiä rakennuksia. Alueelta oli upeat näkymät Panama Cityn keskustan pilvenpiirtäjiin. Kiertelimme kaupungissa useita ostoskeskuksia etsien itsellemme uutta tietokonetta. Onni ei suosinut vieläkään - Ecuadorin ja Kolumbian tavoin Panamastakaan ei löytynyt hyvää minitietokonetta meille.

Panama Cityssä ei voi käydä vierailematta Mirafloresissa Panaman kanavaa ihailemassa. Vietimme kanavan alueella useamman tunnin. Tutustuimme kanavan historiaan ja kehityshankkeisiin ja kanavaa ympäröivään luontoon ja eläimiin. Vierailun kohokohta oli tietenkin nähdä todella ison laivan menevän kanavan halki. Joku voi miettiä, että mitä ihmeellistä siinä nyt sitten on kun laiva menee kanavan halki. Se on kuitenkin aikamoinen operaatio johtuen kanavaa ympäröivien vesien huimasta korkeuserosta ja laivojen massiivisesta koosta.

Lääkärin tuloksia odotellen meidän tuli viettää viikko Panama Cityssä, joten päätimme ottaa kaiken irti aurinkoisista hellepäivistä ja suuntasimme läheiselle Isla Tabogalle palvomaan aurinkoa. Saarella oli mielenkiintoiset tervetulorutiinit - kaikki veneestä tulijat laitettiin jonoon, kassit maahan ja huumekoira nuuskimaan. Mutta kylläpä oli mukava maata paahtavassa kuumuudessa pitkästä aikaa!

Panaman sanotaan olevan yksi helpoimmista turistikohteista Väli- ja Etelä-Amerikassa. Me saimme hieman toisenlaisen kuvan paikallisten taksikuskien ansiosta. Panaman valtio on määritellyt taksimatkojen hinnat ja ne on kuvattu taulukossa, jonka on lain mukaan löydyttävä jokaisesta taksista. Tiesimme suunnilleen mitä matkat maksavat. Taksikuskin pyytäessä monenkertaista summaa pyysin saada nähdä tämän hintataulukon. Vastaus oli, ettei hänellä ole taulukkoa. Kun sanoin, että sen on löydyttävä tai voimme toki lainata sitä toisesta taksista. Vastaus oli, että kyseiset hinnat eivät koske turisteja. Sanoin, että ei pidä paikkaansa. Tähän taksikuskin vastaus oli, että meidän olisi pitänyt kertoa hänelle heti aluksi, että tiedämme hintataulukosta niin hän ei olisi ottanut meitä kyytiin. Tämä taksikuski ei ollut ainoa laatuaan. Lopputulema oli, että emme maksaneet näitä ylisuuria summia mutta yksi taksikuski uhkasi lyödä minua, yksi näytti eleellä viiltävänsä kurkkuni auki ja yksi uhkasi tappaa meidät. Kaikki vain sen takia, ettemme halunneet maksaa kusetaturistia-hintoja vaan virallisen taulukon mukaisen oikean ja todellisen hinnan. Matkailu avartaa, monellakin tapaa.

Panama Citystä hyppäsimme lentokoneeseen suuntana Guatemala!